Kangasvaihtareilta minulle päätyi pieni pala PaaPiin kettua. Niin pieni ettei siitä saa kokonaista vaatetta, mutta leveys riittää juuri ja juuri johonkin kappaleeseen hoikalle lapselle. Pistin siis korkeuden puoliksi ja jatkoin joskus Triteksiltä ostamallani trikoolla, jossa sattui olemaan juuri oikea sävy. Jatketaan vielä hieman hopeanvärisellä kangasvärillä ja kettumekko on valmis.
Mittasuhteet mekossa voisivat olla paremmatkin, mutta en halunnut enää jättää mitään omituista muutaman sentin soiroa kangasta jäljelle. Tunnen itseni tarpeeksi hyvin tietääkseni, etten olisi sitä kuitenkaan pois heittänyt, mutta ei siitä olisi mitään enää tehnyt.
Tuo iso kettu helmassa on kiva lisä!
VastaaPoistaKiitos! Tuntui että helma kaipasi jotain juttua tasapainottamaan yläosan kuviota.
Poista