tiistai 25. syyskuuta 2012

Kaavakokeilua ja keskeneräisten pois ompelua

Facebookin "ompeluelämää"-ryhmän haasteena on tässä kuussa ollut uusien kaavojen kokeilu "ottobre kids"-lehdestä. Tämä on omistani viimeinen, Mimiella numerosta 6/2011. Lehdessä mekko näytti vähintäänkin ankealta tummanharmaana, mutta vähän väriä pintaan, niin malli ei ole yhtään hassumpi. Vähän leveä ehkä, mutta niinhän ne yleensä on.




Ommeltavien kasassa on jo alkukesästä lähtien lojunut hellehattu. Tajusin jossain kohtaa että siitä on tulossa liian iso, eikä lierissä ollut varaa pienentää. Nyt se on kuitenkin valmis. Toimii myös nurja puoli päällepäin. 


tiistai 18. syyskuuta 2012

Pikku Myy ja liian vähän kangasta

Idea on muhinut päässä jo jonkin aikaa. Niin kauan ettei kangaspala enää ihan riittänytkään toteutukseen. Mutta ei se mitään, tästä tuli aika hauska (hauskempi?) näinkin.

Paita näyttää kuvissa aika vinolta, vaikka ei itseasiassa ole. Saumat vääntävät helman mutkille kun ei ole päällä. Ihan siististi se päällä asettuu. Kaava on oma, tulipahan sovellettua tuo kaavoituksellisesti hirvittävä raglankin.




keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Kangasta. Punaista kangasta.


Kävimme lauantaina tytön kanssa Tekstiili Fihlissä ostoksilla kuultuani että siellä on nykyään hyvät valikoimat lastenkankaita. Pikkuneiti sai vapaasti valita itse mitä haluaa ja valinta osui kummituskankaaseen. 
Koska se on punainen.
Kangas ei ehtinyt edes kuivumaan kunnolla kun jo leikkasin palat Ottobren numerossa 4/2012 olleeseen "Flow"-tunikaan. Takuulla mikään kangas ei ole aiemmin päätynyt vaatteeksi noin nopeasti ostohetkestä, mutta nyt iski inspiraatio. Setiksi tunika täydentyi juuri samansävyisellä trikoolla, jota löytyi jo valmiiksi kaapista, Ottobren "Super Stretch"-legginsseillä numerosta 4/2011, sekä sekalaisella kasalla värikkäitä nappeja.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Pienellekin, kun kerran muillakin on.

Ihan oma biker-takki. Mutta pikkuneitityylillä kuitenkin. Kaava on "Young Hero" Ottobren numerossa 4/2012. Takki on kokonaan vuoritettu ja vetoketjun upotin kaavasta poiketen saumaan.


Hauska malli. Pikkuneiti tykkää kun on taskut, vetoketjuja ja kissa.

Mutta mutta... Voisi ehkä tämän kaavoittaja vielä vähän kerrata sitä kauluksen piirtämistä. Kyse ei takuulla ole edes huonosta tukemisesta, sen verran paljon upposi laadukasta liimakangasta olennaisiin paikkoihin. Silti kaulus vaan lörpöttää ja pahasti.


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Oranssia

Siskoni katseli kerran pikkuneitiä aamupalalla haalarit päällä ja totesi että tuollainen haalari voisi itsellekin olla mukava. Muistelin nähneeni kaavan Modassa (6/2011) ja lupasin piirtää sen. Niinhän siinä sitten kävi että päädyin haalarin kokonaan ompelemaan. Oranssista velourista, joka muuten kutistuu pesussa n.10%. Kun aikuisen haalariin menee kangasta lähes 3m, niin se 10% tekee jo aika ison siivun. Kannattaa huomioida tämä kangaskaupassa, muuten jää huppu puuttumaan.



Toteutus meni muuten ihan kaavan mukaan, mutta sovituksessa todettiin että selänpituus voisi olla reilumpi. Niinpä vyötärölle lisättiin vielä ylimääräinen kaitale.


Kun koneissa kerran oli oranssit langat valmiina, tein tytölle vielä Amima tunikan Ottobreen numerosta 4/2011. Jäänee kertakokeiluun, mitoitus on todella leveä. Kankaana on etanaralli joustofrotee, joka ei kuvissa näyttänyt miltään, mutta livenä jotenkin kummasti veti puoleensa. En oikein vieläkään tiedä onko kangas kamalan hieno vai pelkästään kamala.


Tunikaan piti tulla myös taskut, mutta niille kävi huonosti. Joku halusi kokeilla toimisivatko ne hiuspantana. Hyvin näyttivät toimivan.


Myös sovituskuvaa saatiin lopulta. Myös neiti itse arveli että taitaa olla iso, mutta mieleinen tuntui silti olevan.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Hameita kaivataan

Tai näin ainakin oletin. Hameet päätyivät päälle kovaa tahtia, eivätkä kaksi kappaletta kovin pitkälle riitä. Petit Fée on ollut meillä käytössä pienempänä ja suunnitelmissa on ollut sen toteutus isommassa koossa, joten miksikäs ei.


No siksi ei: neiti ei tykkää olkaimista. Pupuapplikaatio ja sivussa oleva lintunauha tekevät hameesta vaatteen, joka kyllä kaivetaan ihastellen laatikosta, mutta päälle asti se ei mene tai ainakin otetaan nopeasti pois.