Vaaleanpunainen eläinkangas on monien parjaama, mutta ehdottomasti pikkuneidin näköinen. Siitä piti saada mekko ja mekko siitä tuli. Pääntielle hieman mustaa trikoota rauhottamaan kokonaisuutta. Neitiä jäi tämän saatuan harmittamaan vain ettei ole mustia sukkahousuja,
Vaikka mekko oli mieleinen, ei se poseeraaminen aina mene ihan toivotusti. Kieli on kiva.
Eläinkankaan kanssa mekkotoive oli helppo toteuttaa, mutta kun sama päättäväinen toivomus/toteamus kuului runoratsun kohdalla, joutui vähä miettimään. Kangasta oli vain pieni soiro, mitat n. 15 x 60 cm. Että siitä mekko, vähintään koossa 92.
Kaveriksi löytyi onneksi raitatrikoota ja vihreää interlockia ja mekkohan siitä syntyi, Ottobren "Flow"-mekkoa mukaillen.
Loppuun vielä pieni värjäyskokeilu. Ostin Triteksin palakopasta palan joustofroteeta ja uitin sen dylonin "Flamingo pink" -värissä. Lopputulos on juuri se mitä toivoinkin. Ei niin toivottua oli että lapsi ilmoitti pitävänsä enemmän alkuperäisestä väristä.
Nämä nuoret naiset tuntuvat toisinaan olevan melko ailahtelevaisia ja päättäväisiä.
VastaaPoistaTosi kivalta näyttää tuo eläinmekko! Ja heppamekko myös. Osaispa itekin yhdistellä noin hyvin eri kankaita. =)
Ihanan kekseliäästi olet runoratsu-mekon toteuttanut. Ihana <3
VastaaPoista