Yksi sauma, monta mekkoa

Tai ainakin monta tapaa pukea se yksi ja sama kolttu päällensä. Trikoomekko koostuu täyskellohelmasta ja piiitkistä sidottavista olkaimista. Tapoja joilla olkaimet sidotaan löytyykin sitten paljon. Rintaliivien käyttöä mekon alla ei oikein mikään pukemistapa suosi.

Maailmalla mekko tunnetaan nimellä "infinity dress" ja ohjeita sen tekemiseen ja pukemiseen löytyy internetin ihmemaailmasta melkoinen liuta.

Olipa kerran farkut

Miesten farkut, mallia liian iso kenellekään meidän perheessä. Tein niistä itselleni shortsit pätkäisemällä lahkeet pois ja hieman mutoilemalla yläosaa, lähinnä piti ottaa hieman sisään sieltä täältä. Ihan perus farkkushortsit, sellaiset joita ei kuvissa saa näyttämään hyviltä ja joista en muutenkaan viitsi ottaa kunniaa itselleni kun vain vähän korjailin.

Ne lahkeet sen sijaan muokkautuivat melkoisesti.

Kaavan muokkasin mittojeni mukaan piirtämästäni peruskaavasta kankaan ehdoilla. Olisi ehkä halunnut liivistä hieman pidemmän, mutta jäljelle jääneet palat lahkeista riittivät juuri tähän. Napitusvara jäi melko niukaksi ja alakaulukseen piti jo ottaa ihan muuta kangasta. Lahkeista puretuista tikkauksista on myös liivissä jälkiä vielä pesun ja huolellisen silityksenkin jälkeen, mutta kun kyseessä on kierrätysmateriaali, se mielestäni kuuluu asiaan. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen, vaikka koon 38 vaatteet eivät ole oikein edukseen kokoa 34 edustavalla nukella.

Harkkahousut kertaa kaksi

 

Molemmissa on päällä pul, ihoa vasten bambujoustis, imuna kerrokset bambujoustista ja hamppua. Oranssissa on nepit molemmissa sivuissa, keltaisessa ei.

Niin että neiti on hyvä ja opettelee eroon niistä vaipoista, äitiä vähän tympii jo.

Kiitos.

Singoalla

Tämän tyyppisiä mekkoja on kovasti kehuttu, joten piti itsekin kokeilla uusimmassa Ottobressa ollutta kaavaa. Ensimmäinen yksilö syntyi Eurokankaasta vuosi sitten löytyneestä interlockista. Oli kiva silloin, mutta nyt ei oikein enää iske, hyvä kangas kaavakokeiluun siis.

Seuraava kappale tuli leikattua samantien ilman sovitusta Triteksiltä ostetusta jerseystä. Tätä tuli itsekin sovitettua ennen kuminauhojen laittoa, vähän pitäisi kaventaa jotta voisi käyttää paitana. Ja puhumme siis koon 92 vaatteesta. Kuminauhojen kanssa kuitenkin oikein sopivan oloinen mekko oikealle käyttäjälle ja näyttäisi olevan myös mukava päällä.

"Sihteerinhame"

Tai kaksi. Mustaa on vaikea kuvata, joten leikkauksista ei ihan kamalasti selvää ota.

Ensimmäistä varten piirsin hameen peruskaavan, leikkasin se vinosti poikki ja kellotin alaosaa hieman.

 

Toiseen malliksi valikoitui simppeli kiilahame, jossa on kahdeksan keskenään samanmallista palaa.

Hameet päätyvät käyttöön siskolleni. Villasekoite ja viskoosivuori Eurokankaasta. Kaavat omiani.

Päivitän blogia hitaammin kuin ompelen

Siksi se on taas pari viikkoa jäljessä. Ja nyt kun pääsen päivttämään, niin blogger on muuttunut lähes käyttökelvottomaksi. Saapa nähdä mitä tästäkin tulee...

Joka tapauksessa, löysin Eurokankaan palakorista ihanaa tyttömörkötrikoota, josta sain välittömästi vision tyttären paitaan. Se, mitä Eurokankaasta ei löytynyt, oli myyjä. Niinpä kangas jäi palakoriin, mutta ajatus jäi kaivelemaan mieltä. Lopputuloksena syntyi jotain paljon parempaa.

Erityisesti rusetti ja siinä oleva nappi herättivät ihastusta paidan saajassa. Vaikka ensimmäinen kommentti olikin "en haulaa", piti paita jo seuraavana päivänä saada päälle. Hieman mörköneidon silmät vielä verestävät ja suupielet punoittavat applikointiapuna käyttämäni kynän jäljiltä, mutta mahdolliset tahrat lähtevät kyllä pesussa. Kaava on oma, trikoot ovat Triteksiltä.

Myös liivimekossa on käytetty omaa kaavaa ja Triteksin kankaita. Tämä on menossa lahjaksi eräälle kaksi-vuotisjuhliaan pian viettävälle neidille. Täysin varma en ole vaatekoosta, mutta liivihameet on havaittu pitkään sopiviksi vaatteiksi. Oma tyttö saanee myöhemmin vastaavan toisen värisenä, koska tämä olisi pitänyt saada päälle heti.

Pikaisesti vielä kuva tavastani kiertää monissa ohjeissa kiinnityksenä käytetty lankalenkki. Mielestäni kestävämpi ja jopa paremman näköinen tapa, jos pääntiellä on kanttaus. (Ompelun laatu ei sitten tässä kuvassa olekaan ihan priimaa...)

Kevättakki

Kevään saapuessa on aika hankkia uutta vaatetta myös perheen pikkuneidille. Vakosametti, yhteensä yli 3m moista tarttui joskus mukaan, kun kerran halvalla sai, ihan takkia ajatellen. Toiseksi kankaaksi valikoitui vaaleanpunainen sieni puuvilla, joka oli mukana Michas Stoffecken sieni ja pallo yllätyspaketissa. Napit löytyivät omasta, 2 litraa vetävästä ja täydestä nappipurkista.

Kaavana toimii Avalon, kirjasta "Sewing clothes kids love", koossa 92. Mittojen perusteella kavensin mallia sen verran, että leikkasin kappaleet ilman leveyssuuntaisia saumanvaroja. Lisäsin takkiin myös kauluksen. Alkuperäiseen malliin sitä ei oltu kaavoitettu ja mielestäni pelkkä kaula-aukko ilman yhtään mitään näyttää hölmöltä takissa.

Tein takista käännettävän, toimii siis myös sienipuoli päällepäin. Käytännössä tämä on ratkaistu ompelemalla napit takin molemmin puolin, minkä vuoksi napitus on toisella puolella vääränkätinen.